Tilaa RSS-feed

Asukasvaikuttamisesta

Missä menee raja siihen, mihin asukkaat voivat vaikuttaa taloyhtiöissä, joissa he eivät omista asuntojaan, mutta toisaalta yhtiö on saanut talojen rakennuttamisen valtion tukemaa lainaa?

Olen aikoinaan tehnyt graduni vuokralaisdemokratiasta ja koko työurani kannustanut asukkaita yhteistoimintaan asumismuodosta riippumatta. Olen aina uskonut asukkaiden yhteistoiminnan positiivisiin vaikutuksiin. Ainakin tähän saakka.

Lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa sovelletaan valtion tuella rakennetuissa vuokra- ja asumisoikeustaloissa. Laki antaa asukkaille päätösvallan lähinnä järjestyssääntöihin tai saunan varausvuorojen organisoimiseen. Yhtiön isoihin asioihin asukkailla on lähinnä vain tiedonsaanti- ja lausunnonanto-oikeus.

Omistajayhtiö päättää kaikista yhtiön talousasioista, kuten määrittelee vuokrat tai asumisoikeusasuntojen vastikkeet. Toki tekee sen lain puitteissa, sillä valtion tuki rajoittaa yhtiöiden toiminta monin tavoin.

Pitäisikö asukkailla olla enemmän valtaa päättää myös yhtiön talousasioista? Onko oikein, että asukkaat maksavat vuokrissaan ja vastikkeissaan yhtiön lainakuluja ja kasvattavat siten omistajatahon omaisuutta hyötymättä siitä itse taloudellisesti?

Yhteishallintolaki antaa mielestäni aivan riittävät vaikutusmahdollisuudet siihen nähden, että on kyse toisen omaisuudesta. Viisas omistaja kuitenkin kuulee asiakkaitaan ja toimii yhteistyössä.

Ja kyllä, mielestäni on oikein, että lainariskin kantava omistaja kartuttaa omaisuuttaan. Vuokra tai vastike on hinta siitä, että saa käyttöönsä asunnon ilman omistajan velvoitteita ja vastuita. Samoin asumisoikeusmaksu on hinta asumisen oikeudesta, ei osakkuus yhtiössä.

Mutta totta kai on tärkeää, että valtion tuella rakennetuissa taloissa asumisen hinta pitää pysyä kohtuullisena, koska ne talot pitää ylläpitää omakustannusperiaatteella. Valtion tehtävänä mielestäni on sitten valvoa näiden yhtiöiden toimintaa siten, että asukkaat voivat luottaa omakustannusperiaatteen toimivuuteen ja yhtiön voitonjakorajoitteisuuteen.

Miksikö uskoni asukkaiden yhteistoiminnan positiivisiin vaikutuksiin on nyt hieman horjunut.

Siksi, että olen seurannut läheltä, kuinka pieni ryhmittymä voi vaatia itselleen yhtiötasolla lain vastaisia valtuuksia ja tehdä sen vielä erittäin röyhkeästi unohtaen enemmistön toiveet ja tarpeet.

Sellaisesta toiminnasta harvoin koituu mitään hyvää. Ja kuitenkin, asukkaiden yhteistoiminnalla erityisesti talotasolla on  erinomaiset vaikutusmahdollisuudet talon viihtyvyyden lisäämisessä ja asumisen turvallisuuden tunteen kasvattamisessa.

Toki yhtiötason toimintakin on aivan kullanarvoista niin yhtiölle kuin asukkaille. Asumisen kehittäminen kun on parhaimmillaan silloin, kun asukkaat ja yhtiö tekee sitä yhteistyössä. Ja toisaalta, rakentava yhteistyö kasvattaa myös asukkaiden vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Päivi Karvinen