Tilaa RSS-feed

Asumisen pormestaritentti

Sain mielenkiintoisen tilaisuuden vetää Helsingin viidelle pormestariehdokkaalle asumisen vaalitentin Musiikkitalolla 20. toukokuuta. Järjestävänä tahona oli Sillanrakentajat, joka koostuu minun sanoin yhteiskuntavastuullisista, ei voittoa tavoittelevista toimijoista, joiden tavoitteita olen mielelläni edistämässä.

Kun juontotehtävät eivät kuulu normaaleihin työtehtäviini, niin myönnettäköön, että homma kutitteli mieltä mukavasti. Lupauduin kuitenkin hommaan, kun välillä on enemmän kuin hyvä kolkutella oman mukavuusalueensa laitoja.

Kokemus oli hauska, kunhan ensijännityksen sai purettua. Pian alun jälkeen en enää muistanutkaan olevani suorassa lähetyksessä, vaan uppouduin keskustelemaan asuntopolitiikasta, joka on äärimmäisen mielenkiintoinen aihe. Ja ajankohtainen sikäli, että asumisen hinta on tekemässä railoa suomalaisten välille, eikä se ole koskaan hyvä asia.

Kerroin juonnossani kuinka ARA-asuntojen ja vapaarahoitteisten vuokrien välillä on Helsingissä jopa 80 prosentin hintaero ja kuinka ensiksi mainittujen asuntojen kysyntä on kovasti kasvanut samaan aikaan kuin yksityisten asuntojen laskenut. ARA-asuntojen kysyntä on tällä hetkellä todella kova.

Ja silti samaan aikaan omistusasuntojen kauppa käy kuumana eli joillakin ihmisillä on todella varaa maksaa pääkaupunkiseudun huikeita asumisen kustannuksia. Mutta vain joillakin. Haastattelemani asiantuntija taannoin totesi, että keskituloiset ja lapsiperheet ovat nyt ihmeissään Helsingissä, kun heillä ei ole enää välttämättä mahdollisuutta ostaa itselleen asuntoa.

Pormestariehdokkaiden välillä rintamalinja oli selvä, hallituspuolueiden edustajat Arhinmäki, Razmyar ja Sinnemäki ymmärsivät huoleni, mutta oppositiopuolueiden edustajien eli Halla-Ahon ja Vartiaisen kannat oli tulkittavissa niin, että kenellä on rahaa, sitä pitää voida käyttää niin, että sen valta näkyy. Samalla tavalla ajattelevat kerääntyvät kuulemma luonnostaan samoille alueille ja se pitäisi vain hyväksyä mukisematta.

Vartiaisen mukaan asumisen kallis hintakin pitäisi hyväksyä suositulla alueella annettuna lähtökohtana. Opponoin tätä mielipidettä itse toteamalla, että vertailukaupunkien esimerkkien valossa näin ei tarvitse välttämättä olla.

Vartiainen toki ymmärsi korjata, että kannattaa kuitenkin kaupungin jo pitkään toteuttamaa asuntopolitiikkaa, jonka mukaan kaikille alueille toteutetaan myös ARA-asuntoja. Pormestariehdokkaan onkin hyvä ymmärtää moinen Helsingin erityispiirre, jonka turvin kaupunki on pystynyt selkeästi muita eurooppalaisia kaupunkeja paremmin ehkäisemään segregaatiota.

Maahanmuuttokysymyskin noisi luonnollisesti Halla-Ahon suulla esiin, mutta siihen pystyin itse toteamaan, että pitkän kokemuksen pohjalta voin todeta, että kohtuuhintaisten asuntojen puute on vaivannut Helsinkiä jo paljon ennen maahanmuuttokysymystä eli se ei ole mikään ydinongelma.

Tulevaisuuden osalta selkeimmin näkymät kohti ihmisläheistä, vehreää ja palvelullista kaupunkia tulivat esiin Arhinmäen, Razmyarin ja Sinnemäen puheenvuoroissa. Vartiainen korosti kaupungin kasvun merkitystä kehittymisen edellytyksenä. Halla-Aho puolestaan ei halunnut kaupungin kasvavan, vaan turvaavan asumisen olosuhteet nykyisille asukkaille.

Pelkäsin etukäteen, että miten saan pidettyä väittelyn rakentavalla linjalla. Tänä päivänä se ei poliittisessa keskustelussa ikävä kyllä ole itsestäänselvyys, mutta tässä tentissä onneksi keskustelu on asiallista. Sain siitä palautetta jälkeenpäin; moni piti siitä, että pääsi kuulemaan, mitä ehdokkailla oli sanottavaa.

Vaalitentin voi katsoa kokonaisuudessaan täältä: Asumisen pormestaritentti

Loppujuonnossa totesin, että pormestarilla on paljon valtaa, mutta sitä ennen kaupunkilaisilla on valtaa äänestää paikalle oikea henkilö. Itselleni tuon keskustelun jälkeen tuli omat suosikkini. Harmi, etten sipoolaisena voi äänestää pormestarista, mutta ilman muuta äänestän kuntavaaleissa. Koen sen kansalaisvelvollisuudeksi.

Päivi Karvinen