Tilaa RSS-feed

Asuntoja tehdään nyt häpeällisen vähän

Asuntoministeri Krista Kiuru kertoi tänään SFHP:n asuntopäivässä, että valtion tukemaa asuntotuotantoa tehdään nyt häpeällisen vähän.

Tavoitteena olisi, että tänä vuonna lähtisi käyntiin 3 500 asunnon tuotanto. Häpeällinen luku on 43 asuntoa, jotka ovat nyt lähteneet liikkeelle.

Miksi näin on? Valtion tuella rakennetuissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa on muun muassa vuokranmääritys- ja asukasvalintarajoituksia, joita jotkut yleishyödylliset rakennuttajat vieroksuvat. Rajoituksiin vetoamista pidän itse hieman yhteiskuntavastuuttomana syynä, koska suomeksi sanottuna se tarkoittaa, ettei niistä asunnoista saa voittoja irti paljoakaan, muttei niiden omistamiseenkaan liity kovin isoja riskejä.

Niiden asuntojen tuottaminen ei vaan ole tässä ajassa kovin “seksikästä”, kun lopputuloksena ei ole esittää isoja tuloslukuja, vaan vain numeroina kohtuuhintaisia asuntoja yhteiskunnan tavallisille kansalaisille. Ikävä kyllä niitä asuntoja kuitenkin tarvittaisiin tässä yhteiskunnassa nyt todella kipeästi jo elinkeinoelään pyörien liikkeellä pitämiseksi.

Eräs toinen syy asuntojen rakennuttamatta jättämiseen on tällä hetkellä se, että pankit ovat kiristäneet jälkipanttaussäädöksiään eli rahoitus on tiukemmassa entiseen menoon verrattuna.

Valtio voisi tulla vastaan esimerkiksi antamalla lainoille täyden takauksen. Yleishyödylliset toimijat, jotka ovat valtion tukeen oikeutettuja, ovat yleensä hyvin vakavaraisia ja luotettavia toimijoita, joten valtiollakaan ei olisi suurta taloudellista riskiä.

Ministeri Kiuru totesi kommentissaan, että tällaisia vaatimuksia satelee joka puolelta ja vertasi rajoitusten poissaantia vaativia tahoja ja tuota rahoitusongelmaa esiin nostavia tahoja keskenään.

Kiuru ei tainnut oikein ymmärtää, että noita kahta asiaa ei voi verrata keskenään. Toisessa on kyse voiton maksimoimisesta keinolla millä hyvänsä ja toisessa pyrkimyksestä saada aikaan lisää kohtuuhintaista tuotantoa, joka säilyisi rajoitusten alaisena ja valtion valvonnan alla.

Kiuru peräänkuuluttaa yhteistyötä ja sitä, että kaikki keinot pitäisi nyt käyttää uusien asuntojen aikaan saamiseksi. Kiurun kannattaisi kuunnella nyt tarkkaan, mitä – hänen termiään käyttäen –  ”vastarannalta huudetaan”. Ihan jokainen huutaja ei huuda, että mulle, kaikki, heti, nyt.

Päivi Karvinen

p.s. Voit käydä kommentoimassa tekstiä Blogi-sivun kautta