Somepaastoa vuoden aluksi

Viimeaikoina on puhuttu paljon sosiaalisen median ja älylaitteiden vaikutuksista ihmisiin. Päätin tehdä itselläni ihmiskokeen ja olen aprillipäivään saakka ilman Facebookia. Kerron sitten aikanaan somepaastoni vaikutuksista.

Jo nyt, lähes parin viikon kokemuksella voin todeta, että somettomuus on rauhoittanut ja selkeyttänyt ajankäyttöä, vaikka sometteluni on ollut mielestäni melko kohtuullista. En koe velvollisuudekseni päivittää tekemisiäni, vaan käytän naamakirjaa ensisijaisesti luppoaikojen iloksi. Ehkä se impulssimäärä on silti ollut rasite aivoilleni.

Mutta kyllä myös kaipaan sitä yhteisöä. Jos joutuisin olemaan jatkuvasti itsekseni, en haluaisi kokeilla tällaista paastoa. Onhan se mukava sosiaalinen kontaktiverkosto ja minulla on todella mielenkiintoisia kavereita.

Vastikään kävin lähipiirissä keskustelun siitä, voiko lasten antaa räplätä jatkuvasti kännykkää esimerkiksi suvun tapaamisissa. Eräs nuori äiti oli sitä mieltä, että pitää vaan hyväksyä tämän päivän tavat.

Olen tuosta asiasta hieman eri mieltä. En pidä siitä, että seurusteltaessa kasvotusten ollaan henkisesti ihan jossain muualla. Olen joskus huomauttanutkin tuollaisesta kännykän käytöstä, mutta toki rakkauden hengessä. Lapsetkin kyllä ymmärtävät asian ja uskallan arvella, että antavat jossain vaiheessa jopa arvon sille, että heidät opetetaan keskittymään keskusteluun.

Vanhempien ihmisten tehtävänä vaan on pitää huolta, että keskusteluaiheet kiinnostavat myös nuorempia ihmisiä. Itseriittoisen oman navan tutkiskelijan läheisyydessä kuka tahansa haluaa paeta virtuaalitodellisuuteen!

Eri asia sitten on, jos kesken keskustelun haetaan älylaitteella tietoa johonkin kaikkia askarruttavaan asiaan. Sehän vaan vie keskustelua eteenpäin, jos tiedonhankinta pysyy sekin kohtuudessa.

Eipä näihin asioihin ole mitään yhtä totuutta. Siksi on hyvä kokeilla, miten itse kokee niin käytön kuin käyttämättömyyden.

Myönnettäköön, että tähän kokeiluun vaikutti myös ikuisen kapinallisen asenteeni. En niele mitään purematta. Jos minulle väitetään, että en voi olla pois sosiaalisesta mediasta viestintätöideni vuoksi, niin pakkohan se on kokeilla, miten somepaasto vaikuttaa työhöni.

Sittenpähän tuon näen ja olen kokemusperäisesti asiasta viisaampi.

 

 

Päivi Karvinen