Lisää Kartanonkoskia

Kun kävin katsomassa Risto Räppääjä-elokuvan, jäin taas miettimään sitä, miksi meillä ei ole useampia Kartanonkosken kaltaisia asuinalueita. Se alue huokuu kodikkuutta, inhimillisyyttä ja lämpöä johtuen rakennusten väreistä, arkkitehtuurista ja aluesuunnittelusta. Se on tehty ihmisen mittakaavaan.

Samanlaista fiilistä voi aistia 50-luvuilla rakennetuilla alueissa tosin vähän hillitymmin värein. Minulle Kartanonkosken värimaailma sopii. Kävin kuvaamassa tuon nettisivujeni yläpalkkikuvankin sieltä.

On selvä asia, ettei koko Suomi voi täyttyä samanlaisista alueista, mutta enemmän niitä voisi olla kuin tuo yksi Vantaalla. Kartanonkoski on erittäin suosittu asuinalue niin vuokra-, asumisoikeus- kuin omistusasuntomarkkinoilla. Eikä ihme. Kun tuollaista on vähän tarjolla, niin kysyntä on luonnollisesti kova.

Olisin itse toivonut, että Kartanonkosken linja olisi jatkunut läheisellä Tammiston alueella, mutta siitä ikävä kyllä tuli juuri sellainen kanikoppikylä, jollaisia on jo ihan riittävästi nähty viimeisten kahden kymmenen vuoden aikana nousseilla asuinalueilla.

Ilkikurinen huhu kertoo, ettei Kartanonkosken arkkitehtuurista pidetä suomalaisten arkkitehtien piirissä siksi, että se on ruotsalaista alkuperää. Kartanonkosken kaltaisia alueita olen tosiaankin nähnyt melkein jokaisilla asuntomessu- tai muulla työreissulla Ruotsissa. Eivät ne ole suinkaan olleet samanlaisia, mutta samanhenkisiä kylläkin. Niissä on pidetty se inhimillisyys ja ihmisen kokoinen mittakaava mielessä.

Ei meidän todellakaan kannata kaikessa naapurista ottaa mallia, mutta kun sieltä on jotain hyvää tarjolla, niin silloin kannattaisi jättää ruotsikaunaisuus ja antaa suomalaistenkin nauttia hyvästä elinmiljööstä.

Elinympäristönhän on todettu vaikuttavan laajasti ihmisen elämään. Ihan liian monta kertaa olen joutunut miettimään tuota asiaa vieraillessani erilaisilla asuinalueilla ympäri Suomea. Ja ihan liian harvoin minulla on ollut niin mukavat fiilikset kuin Kartanonkoskella vieraillessani.