Tilaa RSS-feed

Vuokrien nousu maltillistunut – hinnat silti huimia

Olin tänään vuokratilastojen julkistamistilaisuudessa. Viesti oli, että vuokrien nousu on maltillistunut erityisesti Helsingin seudulla ja erityisesti isoissa asunnoissa. Myös vapaarahoitteisten ja ARA-asuntojen vuokrien korotustahti on lähempänä toisiaan.

Tilaisuudessa onneksi todettiin, että vapaarahoitteiset vuokrat ovat pääkaupungissa niin kovat, ettei korotusten hidastuminen ole mikään ihme. Ostajan markkinoista ei todellakaan voi puhua juuri hinnan takia. Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra oli viime vuonna 19,58 euroa neliöltä.

Tilaisuudessa ei kerrottu ARA-vuokrien keskihintaa Helsingissä, mutta entuudestaan tiedän, että se on keskimäärin noin kolmanneksen matalampi. Asiakkaalleni valmistui viime vuonna ARA-vuokratalo Kuninkaantammeen ja keskivuokra oli 12,95 euroa neliöltä. Uusien asuntojen vuokrat ovat aina vähän korkeammat. Hakijoita tuohon taloon oli 2800. Edullinen hinta todella huomattiin.

Vuokratilastojen julkistamistilaisuudessa näkyy, että siellä esiintyy kaksi vuokranantajan edustajaa. Toki onneksi myös vuokralaisten edunvalvontajärjestö on mukana nostamassa asioita esiin asukkaan kannalta. Mutta kun on kaksi vuokranantajan edustajaa, asuntosijoittamisen näkökulma voimistuu.

Siksi muun muassa Lahden vuokra-asuntotilanne nähtiin surkeana. Vuokrat siis jopa laskeneet. Tottahan se onkin vuokranantajan kannalta huono asia, mutta asukkaan kannalta ei. Toisaalta myös verovaroilla maksettavia asumistukimenoja pystytään hillitsemään maltillisempien vuokrien myötä.

Mutta jotta en saisi yksisilmäistä leimaa itselleni korostan, että totta kai tarvitaan asuntosijoittajia, jotta vuokra-asuntoja saadaan markkinoille. Puolet noin 800 000 vuokra-asunnosta on yksityisten omistuksessa. Toinen puoli on ARA-asuntoja kuntien tai yleishyödyllisten toimijoiden omistuksessa.

Pakko toki todeta, että itse haluaisin lisätä ARA-asuntojen tuotantoa juuri tuon kohtuuhintaisen vuokran takia. Veronmaksajana koen järkeväksi, että valtio tukisi asuntojen rakentamista sen sijaan, että maksaa vuosittain noin 2 miljardia euroa asumistukea ja 0,3 miljardia toimeentulotukea asumiseen. Tuotantotukeen laitetaan tällä hetkellä vain noin 4 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisesti toimeentulotuen käytön asumisen tukemisessa on todettu kohottavan vuokratasoa.

Mutta ei mikään asia ole joko tai. Ei myöskään keskustelu yksiöistä, jota jälleen käytiin tuossakin tilaisuudessa. Totta kai niitä tarvitaan, mutta ei määräänsä enempää varsinkaan alueille, joissa ihmiset painivat toimeentulovaikeuksien tai muiden elämänhallinnallisten seikkojen kanssa.

Hyvä, että keskustelussa nousi esiin, että myös valtio voi päätöksillään joko helpottaa tai hankaloittaa asuntomarkkinoiden toimivuutta. Kela teki taannoisella asumistukipäätöksellään paljon hallaa kimppa-asumiselle, kun hankaloitti yhdessä asuvien, mutta ei keskenään parisuhteessa elävien ihmisten tuen saantia. Yksiöiden kysyntä lisääntyi. Ei kovin järkevää asuntopolitiikkaa.

Kun isojen asuntojen vuokrat ovat lähteneet laskuun Helsingissä, olisi todella järkevää kannustaa ihmisiä hankkimaan kimppakämppä. Se helpottaisi yksinasuvien elämää monella tavalla, ei pelkästään taloudellisesti. Se helpottaisi myös asuntojen tuottajien ja omistajien toimintaa.

Ei asukkaiden ja asuntojen omistajien etujen tarvitse olla ristiriidassa. Parhain lopputulos ihan taatusti saadaan, kun ymmärretään idea samassa veneessä olemisesta ja yhtenäisten aironvetojen merkityksestä.

 

 

 

 

 

Päivi Karvinen

 

P.s. Vaikka jaan tätä kirjoitusta somekanavillani, en seuraa mahdollista kommentointia. Erityisesti twitter-kommentointi on nykyään niin vastenmielisen epä-älyllistä, että käytän voimiani tuottavampaan toimintaan. Jutellaan kun tavataan!