100 000 asuntoa

Isoveljeni soitti minulle ja kiitteli vuolaasti, että heille myymämme sijoitusasunto takavuosina on ollut yksi hänen parhaista sijoituksistaan.

Hän oli kuulemma perehtynyt vastikään pääkaupunkiseudun asumisen hintatasoon ja järkyttynyt tasosta. Oli tyytyväinen, kun ostetun asunnon avulla tytär oli saanut kohtuuhintaisen asunnon Helsingistä.

Velipoika vuodatti hetken asuntomarkkinatilanteen älyttömyyttä ja puuskahti sitten, että valtion pitäisi pikaisesti tehdä pääkaupunkiseudulle 100 000 asuntoa, jotta asuntojen hinnat saataisiin kohtuullisiksi.

Hän totesi, että eihän tässä ole mitään järkeä, että asumisen hinta on niin kohtuuton ja valtio joutuu sitten maksamaan asumistukea älyttömästi ja se tukihan menee suoraan asuntosijoittajille.

Jos veljeni olisi poliittisesti vasemmalle kallellaan, en yhtään ihmettelisi tuota kommenttia, mutta ei, veljeni on paperi- ja energiateollisuuden parista leveän leivän yrittäjänä tekevä innovatiivinen bisnesmies.

Nyt hänkin on joutunut aikuistuvien tyttärien kautta näkemään tilanteen kohtuuttomuuden ja toisaalta bisnesmiehenä ymmärtää laajemminkin mikä arvo elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle olisi saada kohtuuhintaisia asuntoja.

Veljeni ei tiennyt, että valtio on jo mukana yrityksellään tuottamassa kohtuuhintaisia asuntoja. A-Kruunu on perustettu sitä varten parisen vuotta sitten.

Haastattelin eilen A-Kruunun hallituksen puheenjohtajaa Hannu Puttosta.

Puttosen haastattelussa tuli esiin, että A-Kruunu on perustettu tuottamaan nimenomaan kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle.

Yleishyödyllisiä toimijoita, jotka ylläpitävät kiinteistöjä omakustannusperiaatteella eli siten, että omistaja ei kerää vuokrissa ylimääräisiä tuottoja itselleen ja asumisen kustannukset pysyvät siten oikeasti kohtuullisina, sellaisia toimijoita on Suomessa nykyään todella vähän.

Puttonen korosti, että tavallisen palkansaajan vuokranmaksukyky riittää 10 – 15 euron neliöhintaan. Vapaiden markkinoiden vuokrataso Helsingissä on reippaasti yli 15 euroa. Ja tosiaan, asumistuen kautta valtion rahaa valuu asuntosijoittajien taskuun.

Puttosen haastattelusta on nostettava esiin myös yksi erittäin tärkeä seikka, jota hän korosti eli yhteisöllisyys. Hänen visionaan on, että A-Kruunussa tullaan kehittämään myös asukashallintoa.

Noissa valtion tuella rakennutetuissa taloissa pitää noudattaa lakia yhteishallinnosta eli lakia, joka antaa asukkaille vaikutusmahdollisuudet asumiseensa.

Lain vaatimukset voi täyttää melko pieninkin toimenpitein, mutta jos ymmärtää lain hengen, sillä voi saada aikaan todella paljon ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Ja siitä hyötyy myös yhtiö.

Niissä taloissa, joissa on asukastoimintaa, pidetään paikat paremmin kunnossa. Asumisen tapa on kiinteistöä kunnioittava.

Olen kirjoittanut juttuja yli 20 vuotta asukasyhteistyöstä. Olen nähnyt, kuinka sen avulla on vaikutettu siihen, että taloissa todella pidetään yhteisvastuullisesti huolta kiinteistöistä, koetaan talo turvalliseksi paikaksi asua ja talossa viihdytään.

Puhumattakaan siitä, mikä vaikutus tuolla toiminnalla on yksilön omanarvontunteeseen. Jokainen meistä haluaa kokea olevansa tarpeellinen yhteisössään.

Olin todella iloinen, kun Puttonen nosti tuon asian tärkeyden esiin. Hänelläkin oli omansa työuransa varrelta kokemus siitä, miten laaja yhteiskunnallinen merkitys tällaisten asioiden huomioon ottamisella on. Asuminen vaikuttaa hänen kokemuksensa mukaan todella laajasti ihmisen elämään.

Sen olen huomannut myös itse kirjoittaessani asumisen asioista. Siksi asumisen sarka on niin mielenkiintoinen.

Toivon todella, että A-Kruunu saa tuulta purjeisiinsa ja tuottaa runsaasti asuntoa pääkaupunkiseudulle. Rakentaminen on toki niin hidasta toimintaa, että sataantuhanteen kotiin on matkaa, mutta kaikki mitä nyt tuotetaan on enemmän kuin tervetullutta.

Pääkaupunkiseutu on nyt ihan tukossa tuon asian kanssa.

Päivi Karvinen

p.s. Tuo talonkuva on jälleen Tukholmasta. Siellä nyt vaan on niin kauniita taloja! Soisin näkeväni tuollaisia enemmän Suomessakin.

Nuo asukastoimintakuvat puolestaan ovat Raumalta WH-Asuntojen kohteesta, jossa asukkaat talkoilevat ja ovat tehneet talon tyhjiin varastoihin Puuhatuvan ja Miestentuvan. Hyviä esimerkkejä asukastoiminnan mahdollisuuksista.