Arjen talouden kiristyminen vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan

Hesarissa toimittaja Lari Malmberg kiteytti Helsingin asuntopolitiikan lopputuloksen erinomaisesti (HS 29.6.2016 / Helsinki pelkää laskea asuntojen hintoja). Erityisesti tekstin viimeinen kappale kannattaa nostaa esiin:

”Nykymallissa kohtuuhintaista asumista on tarjolla muutamille, osin sattumanvaraisestikin valikoituneille onnekkaille. Lopuille toivotetaan onnea ja menestystä.”

Tuosta asiasta olen itsekin paasannut jo melko pitkään. Nyt Brexitin jälkimainingeissa tuli mieleen asian laajempi näkökulma.

Kuinka paljon yleisen asenneilmaston muutokseen on vaikuttanut Suomessa se, että asumisen kustannukset vievät niin kohtuuttoman paljon käteen jäävästä tulosta?

Ei tarvitse olla kummoinen yhteiskuntatieteilijä ymmärtääkseen että arjen talouden jatkuvasti kiristyessä on helppo alkaa etsiä syyllisiä tilanteeseen sieltä sun täältä.

Eikä ihan ensimmäisenä tule mieleen syyttää Helsingin kaupunkia ja valtiota rakentamisen ylimitoitetuista normeista tai riittämättömästä kaavoituksesta. Rakennusalan isojen toimijoiden ylisuuret tuotto-odotukset ovat ehkä helpommin miellettävissä.

Jotain tarttis tehdä ja tekeminen pitäisi alkaa kaupungin ja valtion taholta. Yksittäiset vanhojen asuntojen myyjät tuskin alkavat hyväntahtoisuuttaan tiputtaa asuntojensa myyntihintoja.

Päivi Karvinen