Asukastoiminnan näkymättömät talousvaikutukset

Olen tehnyt parin viime viikon aikana asukashaastatteluja Asokotien asukashallinnon kehittämisen pohjatyöksi. Asukasvaikuttaminenhan on ominta aluettani sikäli, että koko työurani olen tehnyt asukasviestintää ja aikoinaan tein valtsikkaan gradunikin aiheesta.

Asukkaat kokevat nykyään vahvasti, etteivät voi vaikuttaa asioihin ja tarkoittavat yleensä talousasioita. Se mitä kustannuksia voidaan tänä päivänä vähentää suoraan esimerkiksi oman huoltotoiminnan kautta, on monen mielestä liian pientä. Tiedän, ettei tämä ole pelkästään Asokotien ongelma.

Asuminen nykyaikaisella tekniikalla varustetuissa kiinteistöissä vaatii ammattiosaamista ja toisaalta käsityötä vaativiin huoltotöihin on vaikea sitouttaa ihmisiä.

Ihmisiä vaivaa se, että asuminen kallistuu koko ajan. On ymmärrettävää, että monesta tuntuu, että iso kiinteistönomistaja vetää vain välistä, kun vuokra tai vastike nousee. Sitä tosiasiaa, että asumisen kulut ovat viimeisen viiden vuoden aikana nousseet kaikissa asumismuodoissa, on vaikea hyväksyä.

Silti ulkopuolisena on pakko todeta, että kun esimerkiksi Asokotien asukasvaihtuvuus oli viime vuonna vain 15,4 %, se kertoo ainakin minulle, että asuminen asumisoikeusasunnossa on edelleen edullista. Jos ei olisi, ihmiset olisivat laajemmin äänestäneet jaloillaan. Vaihtuvuus kaikissa asumismuodoissa keskimäärin on korkeampi tuota. Vuokrapuolella isojen kiinteistönomistajien asukasvaihtuvuudet liikkuvat 25 – 30 % välillä ja sitäkin pidetään ihan suht normaalina määränä.

Viimeisessä keskustelutilaisuudessa kysyin vaikuttamismahdollisuuksien puuttumispuheiden jälkeen, että onko asukastoiminta sitten aivan turhaa. Tuli ensin syvä hiljaisuus ja sitten alkoi löytyä paljon hyviä syitä siihen, miksi asukkaiden kannattaa toimia yhdessä.

”Talossahan olisi kolkkoa asua, jos ei tuntisi ketään. Asukastapahtumat ovat ainoa tilaisuuksia tutustua naapureihin. Ilman talohallitusta ei uuden talon toimintoja olisi saatu mitenkään pelaamaan. Kaikki viat tulevat nopeammin esiin ja korjatuksi, kun talohallitukseen on helpompi ottaa yhteyttä kun isännöitsijään. Kyllähän sillä vaihtuvuuteenkin vaikutetaan, kun ihmiset miettivät, kannattaako muuttaa mukavasta talosta pois, jos uudessa paikassa ei olekaan tämmöistä.”

Lopuksi joku totesi, että kyllähän nuokin asiat varmasti vaikuttavat kustannuksiin, mutta kun näille pehmeille toiminnoille on niin vaikea laskea hintaa.

Näinhän se on. Ilman asukashallintoa ja asukkaiden yhteistä toimintaa asuminen olisi monessa paikassa paljon ankeampaa ja kalliimpaa. Voi kun siitä saaduille hyödyille voisi tosiaankin kehittää jonkin matemaattisen laskukaavan.

Sitä odotellessa täytyy vain sinnikkäästi kertoa niistä hyvistä esimerkeistä, joita taas sain kuulla kolmessa keskustelutilaisuudessa.