Ilpoilua ilman huonoa omaatuntoa

En valita helteestä, koska nautin lämmöstä, mutta kyllähän nämä heinäkuun helteet ovat olleet hurjia. En valita helteistä todennäköisesti myöskään siitä syystä, että otimme ensimmäistä kertaa käyttöön ilmalämpöpumpun eli tuttavallisesti ilpon viilentävän ominaisuuden.

On se hyvä. Ei mene hermot, kun pää toimii ja yöllä saa nukuttua.

Aikaisemmin on vähän omatunto soimannut, kun tiedän toki, että ilmaston ääriolosuhteet ovat lisääntyneet ja sähkövempainten käyttöä pitäisi rajoittaa. Vai pitäisikö?

Yritän kuitenkin käyttää viilennystä harkiten ja muistaa myös perinteiset keinot helteiden torjunnassa. Pidän verhot kiinni etelänpuolelta ja ovet säpissä, etteivät koneella yön aikana viilennetyt rakenteet lämpenisi ulkoilmalla. Kerrankin pääsee sanomaan, että ovet kiinni, ettei kylmä karkaa harakoille.

Itselleni viilentävä kone on luksusta, jota ilman toki selviäisin. Vanhemmiten olen oppinut senkin, ettei haittaa, vaikka pää ei toimisikaan joka ikinen päivä. Otetaan silloin vähän rennommin.

Mutta erityisen tyytyväinen olen siitä, että appivanhemmillani on samainen vekotin. Heidän kohdallaan kyse on terveydestä, sillä hellehän on pahimmillaan tappaja. Oman pappani sydän ei kestänyt sitä kesällä 1972.

Miksi ihmeessä olen tuntenut viilennyksestä huonoa omaatuntoa? Kai se vaan kuuluu tähän suomalaiseen mentaliteettiin ajatella, että kaikki luksus on jollain lailla pahasta. Kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat!

Huvittavaa huomata, kuinka tuo ajattelutapa on syvään istutettu huolimatta siitä, että jo nuorena ajattelin, että elämän tarkoitus on olla onnellinen. Joku on äpittänyt vastaan sanomalla, ettei tuo ajatus ole järkevä, sillä elämähän on taistelua.

Joo, joo, olen sen kyllä oppinut, mutta silti uskon edelleen, ettei meillä täällä ole mitään muuta järkevää olemassaolon syytä kuin että olisimme onnellisia.

Sillä samaisella logiikalla käytän ilpoa. Meidän täytyy kuulemma tottua ilmaston ääriolosuhteisiin. Siksipä on hyvä, että rakentamisessa vaaditaan yhä tiukempaa energiatehokkuutta, jotta voidaan käyttää energiaa järkevästi niihin asioihin, jotka parantavat elämän laatua asumisessa.

Itse olen järkevän energian käytön kannalla ja satsannut muun muassa aurinko- ja savukaasuenergian hyödyntämiseen käyttövetemme lämmittämisessä. Meidän talossa ei jatkossakaan säästellä energiaa viilennyksen kohdalla, sillä se on oikeasti järkevää energian käyttöä tällaisilla helteillä.

Päivi Karvinen