Kaavoitus vaikuttaa vahvasti arkeesi

Kaavoitus on sellainen asia, joka normaalilla ihmisellä pistää haukotuttamaan. Näin minullekin on aikanaan käynyt, mutta kun on työn puolesta joutunut pakosta tutustumaan aiheeseen, on siitä tullut ihan mielenkiintoinen asia.

Kaavoitus nimittäin vaikuttaa esimerkiksi siihen pystytkö käyttämään jouhevasti polkupyörää kotipaikkakunnallasi vai ovatko autot pyhän lehmän asemassa. Omakotitaloasujalla se voi vaikuttaa siihen, minkälaisen talon saat rakentaa ostamallesi tontille.

Kuuntelin tällä viikolla Asuntoreformiyhdistyksen seminaarissa kaavoituspäällikkö Leo Kososen kertomusta Kuopion ns. sormimallin käytöstä kaavoituksessa. Mallia voisi kuvata myös jalankulkukaupungin malliksi.

Sen mukaan 1-3 kilometrin säteellä keskustasta kaavoitus määrää rakentamaan sellaisia kulkureittejä, että ne edistävät jalankulkua ja pyöräilyä. Käytännössä tämä tarkoittaa kapeita teitä ja jopa autoilun estäviä esteitä väylillä.

Kaupunki satsaa myös maanalaisiin parkkialueisiin ja Helsingin keskustan kaltaisiin kauppakeskustunneleihin, jotta keskustassa pystyisi liikkumaan helpommin kävellen. Siitä syystä Kuopion tori on myllerryksen alla huolimatta siitä, että kaupungissa on megayleisötapahtuma Asuntomessut. Yksittäisen tapahtuman ei anneta hallita pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua.

Pyöräilyvyöhyke ulottuu puolestaan noin viiden kilometrin päähän keskustasta. Sille alueelle on suunniteltu pyöräilykaistoja niin, että esimerkiksi työssäkäynti on helppoa polkienkin.

Joukkoliikenteen ”sormet” puolestaan ulottuvat aina kymmenen kilometrin säteelle ja sillä alueella pitäisi päästä jouhevasti bussin kyytiin.

Kaupunki tekee muun muassa pelkästään busseille tarkoitettuja kapeita teitä asuinalueiden sisälle, jotta ihmiset pääsisivät kotioveltaan linjuriin. Tällaista ajattelua ei kuulemma ymmärretä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa painotus on melko vahvasti yksityisautoilulla.

Yli viiden kilometrin päässä keskusta alkaa vasta autokaupungin vyöhyke, mutta niidenkin alueiden suunnittelussa otetaan huomioon se, että asukasrakenne tukee joukkoliikenteen kannattavuutta.

Näin on suunniteltu esimerkiksi asuntomessualue saaristokaupungissa. Messualueelle tulee omakotitaloja, joiden asukkaissa on paljon lapsiperheitä. Alueen viereen on tulossa iso kerrostaloalue, joka vaikuttaa siihen, että julkisen liikenteen käyttäjiä tulee alueelle lisää ja pitää bussilinjan kannattavana vaikka asuntomessualueen väki vanhenee ja liikkumisen tarve nuorison poismuuton myötä vähenisikin.

Kuulostaa ihan järkevältä toiminnalta ja saa asuntomessuillekin ihan uuden näkökulman. Ne eivät siis olekaan – ainakaan tällä kerralla – mikään yksittäinen ökyasumisen esittelykohde, vaan yksi palikka osana järkevää kaupunkisuunnittelua.

Kosonen esitti vielä lopuksi sen, mikä vaikutus Kuopion valitsemalla kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistävällä kaavalla on ilmaston muutokseen. Jos kaupunki olisi valinnut vuosia sitten toisenlaisen eli yksityisautoilua tukevan kaavoitusmallin, hiilidioksidipäästöt olisivat puolet enemmän kuin sormimallista aiheutuvat.

Eli myös ilmasto kiittää kaupunkia järkevästä toiminnasta.

Päivi Karvinen