Korkojen nousu taitaa vihdoin olla täällä

Kävin Nordean asumisen aamussa kuulemassa, missä mennään asuntorahoituksen saralla. Viesti oli selkeä, 12 kk euriborin ennustetaan olevan vuonna 2020 prosentin luokkaa ja että nyt olisi viimeinen hetki tarkistaa oman talouden korkokestävyys.

Jos asuntolainaa on suomalaisen keskiverron mukaan eli 120 000 euroa, yhden prosentin koron nousu tarkoittaa 55 euroa kuussa lisähintaa asumiselle. Kahden prosentin kasvu tarkoittaa jo 113 euroa. Jos lainaa on 300 000 tuhatta – mikä ei ole kuulemma ollenkaan tavaton määrä – prosentin nousu tarkoittaa 137 euroa ja kahden prossan nousu jo 284 euroa.

Nordea Kiinnitysluottopankin Tom Miller muistutti, että korkotaso oli kymmenen vuotta sitten 5,5%, eikä vastaavanlainen vaihteluväli ole lainkaan mahdoton asia seuraavan vuosikymmenen aikana. Tätä pitäisi kuulemma teroittaa erityisesti nuorelle sukupolvelle, joka on elänyt aikuisikänsä lähes nollakoron aikaa.

Toinen asia, mistä aamiaisella puhuttiin oli asuntosijoittaminen. Kiihkein kysyntä on kuulemma hiipumassa. Erityisesti kokeneimmat sijoittajat himmailevat jo.

Sijoitusinnon hiipuminen voi tarkoittaa lähitulevaisuudessa sitä, että pieniä yksiöitä tulee paljon myyntiin, mikä sekoittaa asuntomarkkinoita paikallisesti. Ja se voi tarkoittaa, että sijoituksia siirretään korkorahastoihin aivan samalla periaatteella kuin aikoinaan siirrettiin rahaa ”turvaan” rahastoista asuntoihin.

Kolmanneksi asiaksi mieleen jäi varoitus yhtiölainoista, joita kotitalouksien lainakannasta on jo yli 12%. Yhtiölainaa saattaa uuden asunnon kohdalla olla jopa 70%, mikä tietysti helpottaa kuluttajan pääsyä oman asunnon makuun.

Riski noissa lainoissa piilee siinä, että yhtiölainoilla on useamman vuoden lyhennysvapaa, jolloin maksetaan vain korkoja. Kun lyhennysvapaa päättyy, esimerkiksi kolmen vuoden päästä, ei kukaan tiedä, mikä on korkotilanne tuolloin. Lainanhoitokulut saattavat olla ihan jotain muuta, mitä tällä hetkellä.

Kysyin, mikä riski yhtiölainoissa on taloyhtiön kaikille asukkaille. Yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoi, että pahimmassa tapauksessa maksut päätyvät taloyhtiön eli muiden asukkaiden hoidettavaksi, jos joku ei suoriudu lainanhoitokuluistaan. Jonkun täytyy nuokin lainat joka tapauksessa hoitaa.

Ai niin, yksi tärkeä asia meinasi jäädä mainitsematta. Nostettujen asuntolainojen määrän nousutrendi on laantunut ja yhdeksi varteenotettavaksi seikaksi nostettiin vuokra-asumisen yleistyminen. Se on positiivinen uutinen!

Pari muuta syyarvailua asiaan oli juuri tuo mainittu korkotason nousu ja säätelyn lisääntyminen, esimerkiksi asuntolainakaton käyttöönotto. Näköjään asuntopoliittisilla päätöksilläkin voidaan vaikuttaa kuluttajien valintoihin.

Päivi Karvinen