Purkamisen sietämätön seuraus

Olen tänä kesänä viettänyt erinäisiä päiviä minitaloni purkuhommissa. Vuonna 1939 rakennettu, 60 neliöinen taloni kokee täydellisen peruskorjauksen taidokkaiden remppamiesten käsissä.

Sitä ennen lattiat, seinät ja sisäkatto on pitänyt purkaa ja sen homman olen tehnyt säästösyistä ahkerien läheisten miesteni kanssa itse. Siihen hommaan pystyy tällainen konttorirottakin ja onneksi myös tykkään kovasta fyysisestä työstä.

Vaikka taloani ei ole koolla pilattu, purkujätteen määrä oli melkoinen. Alakerran purkujätettä varten tilasin jätelavan, kun sain virheellistä tietoa, ettei puupurua saa viedä kaatopaikalle ilmaiseksi. Olipahan kallis kuorma!

Asiaa ääneen ihmeteltyäni, joku tiesi kertoa, että kyllä puhdas puupuru pitäisi olla ilmaista jätettä. Soitto Rosk´n rollin asiakaspalveluun vahvisti tiedon. Olin edellisen kerran soittanut suoraan Sipoon jäteasemalle ja käyttänyt väärää ilmaisua. Ei kannata puhua purkujätteestä mitään, jos haluaa viedä puupurun maksutta kierrätykseen.

Heinäkuun helteillä kuskasin noin 90 jätesäkillistä purua kaatopaikalle ja päälle käsitellyt ja käsittelemättömät laudat, jotka nekin ovat maksuttomia vietäviä. Sekajätettäkin meni muutama kuorma, mutta selvisin 70 euron laskulla.

Olihan se työläämpää, mutta remppa on sen verran tyyris, että täytyy yrittää jostain säästää. Toinen hyvä syy viedä jätteet itse kaatopaikalle on lajittelu sinällään. Edellisellä kerralla lava todennäköisesti tyhjennettiin palamattomiin sekajätteisiin, koska mukana oli myös lasivillaa. Lavaa ei siis lajitella. Itse vieden lajittelin sekajätteenkin vielä palamattomiin ja palaviin.

Siinä kaatiskuormia roudaillessa mietin purkujätteen määrää kerrostaloissa. Varsinkin 70-luvulla tehtyjä taloja on alettu purkaa, kun kunnostaminenkaan ei kannata varsinkaan, jos talo on taantuvalla paikkakunnalla.

Tarkistin, mitä jätelaki sanoo asiasta. Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys pitää lain mukaan hoitaa siten, että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan valmistella uudelleenkäyttöön taikka muuten kierrättää tai hyödyntää. Muun muassa betoni-, tiili-, kipsi-, muovi- metalli-, lasi- ja paperijäte sekä kyllästämätön puu pitäisi kierrättää.

En nopealla tutkimisella löytänyt laista mitään tarkempaa määrittelyä ”mahdollisimman suuri osa” –määritelmälle, enkä mainintaa sanktioista, jos jättää tekemättä. Voihan olla, että asiasta löytyy perusteluista jotain viitteitä. Niitä en lähtenyt kaivamaan.

Toivon mukaan lakiin tulee jatkossa tiukemmat velvoitteet purkujätteen lajittelusta, sillä sen määrä tulee kerrostalojen osalta kasvamaan. Ihminenhän harvoin tekee mitään ilman velvoitteita tai korkeiden kustannusten välttämisen halua. Rehellisesti sanottuna itsekin halusin erityisesti karsia kustannuksia, vaikka ekoihmisenä toki koen lajittelun tärkeäksi.

Ehkäpä kierrättäminen innottaisi tekemään myös uusia kerrostaloja kierrätysmateriaaleista. VAV Asunnot Oy teki takavuosina pilottikohteen Vantaan asuntomessuille. Ongelmana tuolloin oli, ettei kierrätysmateriaalia löytynyt riittävästi. Josko sitä tulevaisuudessa olisi.

Minun oma projektini jatkuu vielä pitkälle syksyyn. Olen pistänyt talteen osan purkutavarasta. Esimerkiksi purettu pönttöuuni saa uuden elämän ensi vuonna rakennettavassa ulkorakennuksessa. Miksi pistää hyvää menemään, kun samalla voi säilyttää vanhaa nostalgiaa ja säästää takan rakentamisen kuluissa useamman tonnin.

 

 

 

Päivi Karvinen