Mistä oikea apu kohtuuhintaisten asuntojen pulaan?

Kävin tänään YM:n tiedotustilaisuudessa, jossa ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti esitteli uuden lyhyen korkotukimallin ehdotustaan ja luovutti esityksensä asuntoministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Lyhyt korkotukimalli tarkoittaa karkean tiivistetysti sitä, että rakennuttaja saisi valtiolta korkotukea vuokratalon rakennuttamiseen tarvittavalle lainalle kymmeneksi vuodeksi, mutta sitoutuisi tiettyihin, melko väljiin ehtoihin ja rajoituksiin sinä aikana. Vuokra määräytyisi talon kulujen mukaan omakustannusvuokran luonteisesti ja omistajalle maksettava tuotto omalle pääomalle olisi rajattu.

Malli pyrkii joustavuuteen siten, että tukea saisivat muutkin kuin vain yleishyödylliseksi määritellyt yhtiöt ja jatkoaikaakin korkotuelle voisi hakea. Tavoitteena on, että asuntoja tulisi tuottamaan uusia toimijoita.

Isot toimijat kuten VVO ja SATO tuskin tähän malliin innostuvat, koska eivät tee enää valtion tukemaa tuotantoa. Pienemmät toimijat saattavat käyttää tätä hyväkseen ja sekin on hyvä asia. Kaikki uudet asunnot helpottavat tilannetta erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Entä asukkaan kannalta. Rossilahden laskelmien mukaan lyhyen korkotukimallin asuntojen alkuvuokra olisi noin 16,66 euroa neliöltä. Rossilahti totesikin tiedotustilaisuudessa, että ei ota hinnan kohtuullisuuteen kantaa. 50 neliön asunnossa vuokra olisi 833 euroa kuussa  eli vapaarahoitteisten vuokrien luokkaa.

Lyhyt korkotukimalli ei siis tuo apua kohtuuhintaisten asuntojen pulaan, vaikka tulee ehkä olemaan hyvä tippa sopassa.

Joku on sanonut, että eihän valtion tukema tuotanto ole ainoa keino saada kohtuuhintaisia asuntoja aikaan. Sillä on kyseenalaistettu koko valtion roolia asuntosektorilla.

Minun mielestä valtion roolia tarvitaan yhä vahvemmin tämän päivän asuntomarkkinoilla. Kun on nähnyt vuosien varrella mihin markkinat ovat pääkaupunkiseudulla kehittyneet, on usko vapaaehtoiseen kohtuuhintaisuuteen kaikonnut.

Sitten kun tarjonta oikeasti kohtaa kysynnän, voi valtio siirtyä taka-alalle. Vielä ei ole se aika. Mahtaako edes sellaista aikaa tullakaan? Liian moni taho hyötyy siitä, että asuntoja on rajallisesti tarjolla.

Valtio voisi tehdä osaltaan vielä sen, että rukkaisi koko tukijärjestelmänsä uusiksi. Näistä uusista malleista tulee vähän sellainen olo, että yritetään paikkailla huonosti toimivaa järjestelmää.

Sehän nyt kuitenkin on jo kaikkien tiedossa, että vanhat tukijärjestelmät ovat aikansa eläneet ja hinnan niiden toimimattomuudesta maksavat asukkaat. Epäedulliset lainanhoitokulut nostavat vuokria kohtuuttomasti ja järjestelmä on niin jäykän rajoitteinen, etteivät toimijat halua tehdä uusia asuntoja.

Lue lisää: YM:n tiedote

Päivi Karvinen