Selasin kaikessa rauhassa sunnuntaisen tummapaahtoisen aamukahvini ja paperihesarin jälkeen naamakirjaa ja törmäsin ilokseni tapahtumaan, johon olen perinteisesti toukokuussa osallistunut. SFHP:n Asuntopäivä järjestetään jälleen 22. toukokuuta.
Avasin ohjelman innokkaasti, käsittelihän se ilmastonmuutosta, jonka hillitsemisen näen tärkeäksi asiaksi. Haluan jälkipolville kaikkea hyvää.
Ihastukseni muuttui ällistykseksi, kun silmieni eteen rävähti ohjelman ansiokkaasti taitettu ohjelma-pdf. Niin paljon kuin miehistä tykkäänkin, suorastaan raivostuin nähdessäni lähes pelkästään miehiä esiintyjinä. Vain paneeliin oli keksitty pari naista puhumaan.
Olisi edes keksitty vastavuoroisesti all female –paneeli, niin tuon miehisen esiintyjäkaartin olisi pystynyt hyväksymään ilman, että aamukahvin rippeet olivat mennä väärään kurkkuun.
Tapani mukaan annoin tapahtuman taustayhteisöille SFHP:lle, ARAlle, Asuntoliitolle ja Arylle asiasta asiallista palautetta ja totesin, että ikävä kyllä tämä ei ole yksittäistapaus. Viime aikoina olen saanut tätä palautetta antaa useammin kuin olisin halunnut.
Tiedän että joskus on kyse siitä, että naisilta on kysytty, mutta he eivät ole suostuneet. Siihen ei voi sanoa muuta kuin että: siskot hyvät, unohtakaa turha vaatimattomuus ja heittäytykää mukaan. Meillä on ihan yhtä paljon asiantuntemusta kuin miehillä. Rinta rottingille ja vakuuttavasti vain asia esiin. Niinhän miehetkin tekevät, jopa paljon vähäisemmällä asiantuntemuksella.
Ja tapahtuman järjestäjille on pakko todeta, että jatkakaa hyvät ihmiset kyselyitä niin kauan, että naisia saadaan mukaan. Näyttää tosi pahalta tällainen all male –tapahtuma!
Tasa-arvo kuuluu mielestäni sivistykseen ja sitä on syytä vaalia kaikin keinoin. Ehkä tänä päivän vieläpä enemmän kuin pitkään aikaan.
Olen ollut alalla niin pitkään, että muistan yhä 90-luvun meiningin. On ikävällä tavalla tuntunut kuin näissä asioissa olisi palattu ajassa taakse päin. Toivottavasti tässä tehdään korjausliike. Päiseviä naisia tarvitaan kiinteistö- ja rakennusalalla. Näin vanhakantainen toiminta ei houkuttele heitä mukaan.
Kyse on siis esimerkistä, siitä että nuoret naiset näkevät, että myös naiset kelpaavat tuomaan ajatuksia esiin. Se kannustaan olemaan aktiivinen ja sitä kautta ehkä tulee myös esiin joitain sellaisia asioita, joita miehet eivät tule ajatelleeksi. Eläköön se ero mikä miehillä ja naisilla on, mutta juuri siksi tarvitaan molempia aktiivisina toimijoina.
Päivi Karvinen