Moni on kokenut koronan myötä ahaa-elämyksen etätyön hyvistä puolista. Työteho on parantunut, työmatkoihin ei ole tuhraantunut aikaa ja itsestä on voinut pitää paremmin huolta vaikkapa nukkumalla riittävästi.
Hyvä, että ihmiset huomaavat saman, minkä olen itse kokenut jo reilun kymmenen yrittäjävuoden ajan.
Pikkuhiljaa on median mukaan noussut esiin toisenlaisiakin tunteita, someviesteilyyn liittyviä lieveilmiöitä. Kun työkaveria tai yhteistyökumppania ei tapaa kasvotusten, sanattoman viestinnän herkät sävyt jäävät huomaamatta ja viestin sävy saattaa saada kummallisiakin tulkintoja.
Mietin sanattoman viestinnän merkitystä haastatellessani erästä päteväntuntuista nuorta insinöörimiestä. Puhelinhaastattelussa en olisi nähnyt hänen kehonsa ”kiemurtelua” erään henkilökohtaisen asian tiimoilta. Olisi ehkä jäänyt ymmärtämättä, kuinka se perusteli hänen syvällistä otettaan asumisen asioihin.
Haastateltavani korosti itsekin sanattoman viestinnän merkitystä silloin, kun uusi työntekijä tulee taloon sekä asuntosuunnitteluprosessissa. Korona-aika oli korostanut hänelle noissa asioissa kasvotusten tapahtuvan kommunikoinnin tärkeyttä.
Jäin miettimään asiaa haastattelun jälkeenkin. Sanattoman viestinnän merkitys näkyy mielestäni erityisesti luottamuksen kehittymisessä. Ihmisellä on primitiivinen halu arvioida toista. Mieli skannaa ja prosessoi pieniäkin nyansseja toisen käyttäytymisestä vaikkei sitä tietoisesti tekisikään.
Monesti skannausprosessin lopputulos avautuu vasta myöhemmin. Jos skannaustulos on sanallista viestintää tukeva, syntyy ihmisten välille luottamus, joka helpottaa kanssakäymistä monin tavoin.
Varsinkin, jos ollaan organisaation muutosvaiheessa tai kehittämässä yhdessä jotain ihan uutta, luottamus toimijoiden välillä on keskeisessä roolissa, jos halutaan priimaa lopputulosta.
Verkkokokouksissa ollaan toki tehokkaita, mutta liika tehokkuus tappaa helposti myös luovuuden varsinkin jos langalla on useampi kuin kaksi henkilöä. Kasvotusten on porukassakin helpompi antaa tajunnan virran viedä mennessään. Vahingossa voi tulla kylväneeksi jopa innovaatiosiemeniä itämään.
Taannoin totesin, että erään uuden asiakkaan kanssa tarvitaan nyt hieman jotain muuta kuin tiukan asiapitoista sähköpostiviesteilyä. Sovimme lounaan paikkaan, jossa on mukava fiilis ja turvavälit helppo huomioida. Agendalla on varmasti asiaakin, mutta toivon mukaan myös meidän molempien tausta-ajattelua avaavaa jutustelua, joka kantaa hedelmää sitten kun pitää rutistaa asiat kasaan.
Asiakkuudet, samoin kuin työkaveruudet, muodostuvat ihmissuhteista ja kaikkia ihmissuhteita on tavalla tai toisella hyvä vaalia. Silloin ne antavat elämälle sen herkullisen mausteen, jonka takia on ilo elää. Siihen ainakin itse pyrin käyntikortissani olevan moton mukaan: Ilo tuo tekemiseen virtaa, vauhtia ja luovuutta.
Päivi Karvinen